Hmm. :/

tänää se sit oli se terkkarikäynti. kiitos vielä kaikille neuvoja antaneille<3 en ymmärrä miten noi moni ihana ihminen viitsii neuvoa mua. no siis käytii läpi jotai mun ykkösellä täyttämää paperii ekana. sit se totes et oon tainnu laihtuu aika hurjasti sit viime käynnin. mutisin siinä sit jotai epämäärästä. otettii eka näkö ja kuulo jotka oli erinomaset niinku ennenki. verenpaineki oli ihan ok ja pulssi 51. en tajuu ees miten se nii alhane oli ku tuntu et sydän hakkas iha täysii. pituudessa ei muutosta, 165cm siis. sitten se paino. 40 kiloa vaatteet päällä.

siinä sitte kiemurtelin ja olin vaivaantuneena. terkkari sano et mun on kyl pakko käydä terveysasemal iha vaa jo katottamas kaikki arvot. koska asun Vantaalla ja oon Helsingin koulussa, se ei voinu suoraa antaa jotai aikaa tai jotai mut se halus sit ite soittaa mulle heti ajan meiltä päin "ihan vaa et ei sit unohu sulta". hävetti ku vein nii paljo aikaa ku se jonotteli siel linjalla. pari muuta oppilasta kävi koputtelemas mut niitten piti sit tulla myöhemmin. ku siellä sit vastattii ja terkkari oli esitelly ittensä ni seuraava lause oli aika suora "mulla on tässä yks oppilas, jolla on jo aika vakavalle asteelle edenny anoreksia". kylmiä väreitä taas tosta sanasta. sain sit ajan maanantaiaamuks. kukaa ei viel tiiä (paitsi S jos luet tän nyt). eikä mun tartte kertoo äitille. voin siel sit viel keskustella sen lääkärin kaa et kerronko. vaikka terkkarin oli kyl vaikee uskoo ettei äiti oo mitää huomannu mut niinhän se on.

että näin. äiti lähtee huomen Espanjaa sen miesystävänsä kaa eli jäädää siskon kaa kahestaa viikoks. iha hyvä hetki saada tämmöne "rauha". täl hetkel kilahdan pienimmistäki jutuista äitille.