oon laihtunu muutaman kilon parin viime viikon aikana. oon oksentanu oikeestaa vaa joka toinen päivä. muuten oon ollu syömättä. pääsin tänää pitkästä aikaa yhen kilomäärän puolelle missä en ookaa ollu johonki vuoteen. aamulla syttyi vanha liekki jossain syvällä sisällä. mä osaan tätä ehkä vieläki.
en menny töihin. en vaa jaksanu. tää oli eka kerta tässä työpaikassa ku valehtelin olevani kipee. en vaa saanu itteeni ylös. jotenki mua jännitti mennä töihin. oon ollu siellä niin hyvä että pelkään pettäväni muitten odotukset. niin kun yleensä on kaikessa muussakin. kun oon päässy huipulleni, en enää uskalla jatkaa, sillä suunta ei oo enää ku alaspäin tai samalla tasolla. pelkään epäonnistumista ja sen mulle aiheuttamia mielialoja.
keitin äsken pannullisen kahvia. juon nyt neljättä mukillista. mulla on uus muumimuki, se missä on mymmelin äiti ja lapsia. en viisi vuotta sitten voinu sietää kahvia. aloin juoda sitä ollakseni jotenki tosi cool. maitoa ja paljon makeutusainetta vaan sekaan. sitten aloin kahviloissakin vaatia latteni rasvattomalla maidolla. ennen en ollut kehdannut vaivata työntekijöitä. nyt en enää voi sietää maidon makua kahvissa. täydellinen kahvi on mustaa, vahvaa ja lähes polttavan kuumaa. se on turvallista, lähes kaloritonta ja aina saatavilla. joskus öisin kun en saa unta, lähden huoltoasemalle juomaan kahvia. pimeydessä ja hiljaisuudessa vieras ympäristö ja musta kahvi rauhoittaa.
en mee vielä ainakaan huomenna töihin. koitan saada organisoitua mun kalenteria. se on niin täynnä erilaisia töitä ja juttuja, mitkä pitäs hoitaa. mulla on seuraavan parin kuukauden aikana vaan muutamia vapaita iltoja ja vain yksi ihan vapaa päivä. mulla on velvollisuuksia pääsiäisvapaina ja helatorstainakin. ja mistään tehtävästä en vaa voi itteäni sanoa irti.
kiitos kaikille jotka on kommentoinu. oon ollu huono vastailemaan ja postaankin nykyään tosi harvoin mutta oon tosi ilonen ku huomaan että joku vielä seuraa mun blogia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti