Burn-out

joo ollu vähä taas taukoo kirjottamisest. olin nii loppu oikeesti vikoin koulupäivin. tuntuu ku oisin ollu kännissä vikan viikon. yritin pysyy hereillä ja lukee kokeisii, tehä niit miljoonii vastaustekstei, portfolioita, aineita, esseitä, korvaavii tehtävii ja miellekarttoja. nukahtelin papereitten ja kirjojen päälle ja heräsin vähä ajan päästä yaas jatkamaa. päivisin hoidin serkkuja koska ne muutti eikä niitten vanhemmat halunnu niitä jalkoihin. ja viikko sit musta tuli täti joten siskon lastaki oon käyny kattelemassa muutaman kerran. sit oli sairaasti treenejä ja viel ne näytökset. nyt mun on vaikee uskoo et on loma. mun ei oikeesti tartte enää stressaa kouluu. vaik vieläki mul on koko ajan semmonen olo et oon unohtanu tehä jotai. nii no treenejä on tietty vielki mut muuten pitäs olla aika rentoo.

muuten se mun sali on nii siisti. suosittelen finnbodyy kaikille tai ainaki sitä yhtä tiettyä mil mä käyn (: anteeks et tää teksti pomppii tällai mut katon samal nauhalt kaikkii ohjelmii ni keskittyminen on vähä jakautunu. haluisin täs välis mainita et oksentaisitte ku näkisitte mun reidet. tajusin vähä aikaa sit mite isot ne on ku näin yhel tytöl sellaset ihanan pienet jalat. niin kauan ku mul on tällaset jalat ni voin olla syömättä.

voi ku mä välil toivoisin asuvani yksin ja etten treenais tosissani. sillon mä paastoisin niin kauan et oon pieni tai kuolisin. olin päättärein juomassa ja satuttii näkee yks jätkä jonka oon nähny yhen kerran aikasemmin sillon ku painoin 38 kiloo ja sepäs palautti mut maanpinnalle kertomalla miten hirveen pieni mä sillon olin. kiitos, tiiän et oon nyt läski. ää yritän viel toipuu mun burnoutista. pppp. jospa sitä täst lähtiski lenkille. ciao bellat.