maanantai 23. marraskuuta 2009

Let's party.

kaks koetta jäljellä ja sit on koeviikko jälleen ohi. saksaa pitäs kyllä jaksaa lukea vielä vähän jos aion kympin saada. tuntuu kyl et feilasin jo koko jakson ku ruotsinkoe meni niin surkeesti.

mua rupes ihan kauheesti kaduttaa se et laitoin sen kuvan ittestäni hetkeks tänne. pelkäsin niin paljon et haukkuisitte mut läskiks. vaik tiiän kyl et ootte niin ihania ihmisiä ettette olis niin ilkeitä et sanoisitte suoraa miten isolta mä näytän. sain sen silti luettuu rivien välistä ja kylhä te nyt valehdellaki osaatte. ja jotku ei varmaa ees kehdannu kommentoida mitää ettei näyttäs miten pettyneitä muhun on. ei kyllä hätää. tiiän iteki olevani valtava.

kaks viime päivää oon kumminki taas miettiny et onko sillä niin paljon väliä et jatkaisin tätä ikuisesti. mitä siitte jos oonki lihava? no kylhä siihen paljon haittoja löytyy mut elämästä nauttiminen on silti mun ykköstavote. se onnistuuko se läskinä on sitte haastavampi kysymys. mut lauantaina se tuntu onnistuvan. oltiin viettämässä muutaman kaverin kanssa mun 18-vuotissynttäreitä Butterflyssa (Opera oli jostain syystä kiinni o.O) ja pidin oikeesti hauskaa. tanssin kolme tuntii ja join muutaman drinkin. olin aika kännissä yhessä vaiheessa mut osasin silti varmaa ekaa kertaa olla vetämättä mitää övereitä. siel tuli yhes vaihees palohälytys ja jouduttii kaikki pihalle venaamaa. seisottii siel joku kakskyt minuuttii ilman kunnon vaatteita. tai siis mulla oli vaa sellai toppimekkosysteemi ja leggingsit. yks poika kyl sit halas ja lämmitteli mua koko sen 20 minuutin ajan ettei mul ois kylmä ja vaik en oo siit pojast mitenkää kiinnostunu ni kivalt se silti tuntu. kotii menin sit bussil, kävellen ja taksilla ku lähettii nii myöhää ettei mitää oike kulkenu mun kotii missä olin sit joskus viiden jälkee.

olin lauantaina myös treeneissä ja hieronnassa. lauantai tuntu siltä et mä oon kuin oonki ehkä vielä olemassa. tänää oon sit vaa lukenu saksaa ja lagannu sen jälkee ku joskus päiväl heräsin. nii ja syöny liikaa ja oksentanu kaks kertaa. koeviikot on kyl pahinta aikaa koska en osaa keskittyy opiskeluun jos oon syöny liikaa tai syön parhaillaa tai oon syöny ihan vähänki vaa. mut kaks koetta tosiaan enää.

mutta mitä sitten?

10 kommenttia:

  1. Et oo tosiaan valtava, eikö sun hälytyskellot soi kun kaikki sanoo että oot laiha ja sulta kysytään saatko ruokaa? Ei kukaan tee sillee jos ei oo aihetta!

    Sillä ei oo mitään väliä minkä kokonen oot, kunhan nautit elämästä, niinku sanoit! Niin paljon menee hukkaan ku miettii kaloreita ja syömisiä, se on niin turhaa!

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva kuulla, et oot tehnyt jotain kivaa:) JA oikeesti sä olit kyl niissä kuvissa tosi laiha, tekisin mitä vaan et oisin yhtä pieni<33

    VastaaPoista
  3. siiis tajuuks oikeest kuinka laiha oot? ihan liian laiha! mut silti oon sulle jotenki aivan tajuttoman kade. kukaan sun kommentoijist ei taatusti valehdellu sulle. SÄ OOT LAIHA! SÄ OOT LAIHA!! SÄ OOT LAIHA!!! haluun, et oikeesti ymmärrät sen. Mulle on ihan ok, jos et haluu lihoo, mut muista, et oikeest oot laiha. et oo mikään hoikka, vaan oot laiha balettitanssijakski!!!

    T. balleriina, joka haaveilee vartalostasi

    VastaaPoista
  4. Sua varmaan ahdistaa nää kommentit, mutta voin ihan rehellisesti, ilman valehtelua tai piikittelyä sanoa, että sä olet aivan helvetin laiha ! Mutta toisaalta, onko sillä väliä ? Jos osaa nauttia elämästä, ei sillä koolla ole niin väliä.
    Kunhan vain muistat, että liika laihuus on aina liikaa. Entä jos joutuisit sairaalan lihotuskuurille ? Se olisi kamalaa, voin kertoa. Ei kannata itseäsi siihen tilaan päästää.
    Nauti elämästäsi ja ole tyytyväinen itseesi, sellaisena kuin olet : ) Vaikka se voi hyvinkin usein tuntua ihan helvetin vaikealta.

    Mutta tsemppiä kokeiden ja koko elämän kanssa ! : ) Voimia.

    VastaaPoista
  5. Musta olit hirmuisen laiha. Pakko sanoa että liiankin, mutta (ymmärrettävistä syistä) tahtoisin olla juuri samanlainen..

    Kun sanoit, että onko sillä niin väliä jos on lihava. Niin, mieti sitä siltä kannalta että onko elämän tarkoitus tosiaan se että kylkiluut paistaa ja on vaan laihempi. Normaalius on kaunista, oikeasti! (itse en kyllä myöskään pääse tästä enää irti mutta yritetty on monesti ja kovaa..) ihana lukea että on mennyt hyvin.

    haleja ♥

    VastaaPoista
  6. sä et oo todellakaa mikää lihava. Luuleks sä oikeesti jotai tollast et me kaikki valehdeltas sulle ja aateltas et oot iha helveti läski. mut et ole, todellakaan. kyllä mullekkin kelpais toi vartalo. mutta ei sun ainakaa enempää kannata laihduttaa. ajattelen ihan oikeasti vain sun parastas (:

    VastaaPoista
  7. Älä vaan kutsu ittees valtavaks. :0
    Must sä oot oikeesti niin ihanan laiha, sellaseen mä itse yritän pyrkiä.
    Toivon, että vielä joskus ymmärrät sen.

    VastaaPoista
  8. Hei nauti sun elämästä tyttö ! Sitä varten se on. Varmasti vielä joskus huomaat että ei sillä ulkonäöllä loppujen lopuksi ole niin paljon väliä - paljon tärkeämpää on se mitä olet saanut, ne ihmiset sun lähellä (Kyllä niitä on oikeesti) ja ne kyllä hyväksyy just sellasena ku oot.

    VastaaPoista
  9. Uskon ja tiiän että ei se oo niin helppoa, mutta toivon että jaksat yrittää.

    VastaaPoista
  10. Moi! Tiedän ettet tarkota sitä vitsinä, mutta siltä se mun korville kuulostaa, nimittäin se että ihanku ihmiset ei kehtais sanoa että näytät isolta. Ja mä oikeesti hämmästyin kun luin ton. Mutta sä selvästi katsot ittees todella eri vinkkelistä kuin mä sua, ja se sun kuva oli todella luurankoa muistuttava.. En sitten tiedä että millä sut sait näkemään sen samanlailla kuin muut.

    Voimiaaa nyt!

    VastaaPoista